Interrailattiin silloin joskus...

Olen tässä eksyksinyt muutamille matkailua enempi ja vähempi sivuaville sivuille ja mulle jotenkin tuli suuri tarve tehdä jonkun näköinen pläjäys meidäin muutaman vuoden takaisesta reili matkasta Keski-Euroopassa. Meidän reili ei tainnut olla se kaikista perinteisin, koska suurimmassa osassa kaupunkeja meillä oli tuttuja joiden tykö päästiin majoittuun, eikä tarvittu hirmuisesti hostelleja ja rahaa niihin. Ja vaikka se oli viimeinen kesä silloin kun pääsin nuorisohinnalla olen ihan vakuuttunut, että reilille mennään vielä uudestaan.

Reissuhan alotettiin niinkun eksoottisesti kuin junalla Helsinkiin ja sieltä laivalla Tukholmaan. Voin kertoa, että oli viimenen kerta lauantain vastaisena kesäyönä ruotsinlaivalla ilman hyttiä ja ilman budjetissa olevaa varaa rahankäytölle. Oli niin pitkä ja ikävä yö, että seuraava päivä Tukholmassakin meni hiukan änkyröinniksi. Onneksi seuraava yö huonosti nukuttuna junassa oli kuitenkin Köpiksessä vähän miellyttävämpi. Ei me siellä oikeastaan mitään tehty, palloiltiin päivä ja hengattiin. Hommasin jalat ihan järjettömän täyteen rakkoja joten hyvä kenkä valinta! Ja Antti voi pahoin kun käytiin syömässä ihan mielettömän hyvässä kasvisravintolassa buffet! En vieläkään usko, että kyse oli ruuasta vaikka Antti uskoo edelleen niin... Huomaan myös hävittäneeni näiden muutamien ekojen päivien kuvat ihan kokonaan, IKÄVÄÄ! Muuten kuvia joudun karsimaan hyvin tiukalla seulalla kun niitä on muutamia tuhansia...

Siitäpä syysä eka kuva vasta Luxemburgista

 Köpiksestä suunnattiin yöjunalla Berliiniin jossa saatiin seuraksemme joku hampuusi joka yritti hirveästi houkutella meitä mukanaan Amsterdamiin, no meillä oli muita suunnitelmia ja Amsterdam on nähty... Berliinistä vaihdettiin lennosta junaa ja matkustettiin Saksan läpi ja päädyttiin epäonneksemme junaan joka jostain syystä oli käsittämättömiä aikoja myöhässä meillä meni parin tunnin matkaan tuplat eikä juna edes vaivautunu ajaan pääte pysäkille. VR:ää osaa arvostaa saksan jälkeen vähän enempi. Trierissä sitten vaihdettiin johonki pikku raiteita pitkin menevään hitaaseen junaan ja päästiin jopa illalla Luxemburgiin. Hostelli meiltä löytyi vanhasta kaupungista joka oli parasta Luxemburgia ja siellä me lähinnä muutama päivä kierreltiin ja palloiltiin. Pidin!

Heidelberg

Luxemburgista suunnaksi taas Saksa, paremmalla juna menestyksellä ja punkkaamaan muutamiksi öiksi kielikurssilla Heidelbergissa olleen kaverin lattialle. Heidelberg oli ihan kiva kaupunki. Joulukauppa keskellä kesää, pikkunen likööripuoti, halpoja kenkiä ja saksalaista hyvää kebabia ja jätskiä. Käytiin myös talsimassa yhden päivän mittasella reissulla munkkiluostarissa jossa oli ihan älyttömän hyvää leipää ja omppumehua. :D Niin ja istuttiin pussikaljalla puistossa kielikurssi porukalla ja kauhisteltiin kissan kokosia rottia...

Saksasta suunnaksi Sveitsi, Alpit ja Kandersteg viideksi päiväksi. Kandersteg kuvia löytyy enemmältikin sitten nuista aiemmista postauksista. Siellä majoituttiin kansainvälisessä partiokeskuksessa missä yksi kaveri oli tuon kesän töissä. Upea pikkukylä tuolla vuorten keskellä, sytytti sen halun päästä uudelleen (eli siis viime kesänä tuli käytyä). Tehtiin pieniä päiväkävelyitä vuorilla ja päivän reissu lähimpaan kaupunkiin eli Thuniin.

Thun oli kaunis, keskellä Aare-joki. Tuonne ne paikalliset vaan pomppi silloilta uimaan.

Itse ei uskallettu Aareen uimaan, löydettiin Thunerseeltä vähempi virtainen uimapaikka kera joutsenten. Ihan mieletöntä miten ne joutsenet ui lähelle, välillä itseä vähän pelotti jos ne käykin päälle. Alppi vierailun jälkeen suunnattiin Bernin (jossa kiukutti ja nälätti) kautta  taas Saksan puolelle Berliiniin aamupäiväksi.

Aamupala Berliinin rautatieasemalla

Berliinissä pyörähdyksen jälkeen itselle jäi olo, että ei tarvi tulla uudestaan. Ehkä selässä kannettavat kamppeet aiheutti sen tai sitten joku muu... ei vaan vakuuttanut. Viimeinen etappi oli Puola ja Poznan, tai majoituttiin pienemmällä paikkakunnalla jossain Poznanin lähellä. Junien taso muuttui aika huomattavasti heti Puolaan mennessä. Puolassa majoituttiin Antin puolalaisen tuttavan perheessä ja voi kuin puolalaiset on vieraanvaraisia ja ihania ihmisiä! Siinä päällimmäinen ajatus sieltä. Myös ruuat oli ihan mielettömän hyviä. Ja niiden puutarhan vadelmat yms. ja ennen kaikkea persikat.

Tutustuttiin Poznaniin, ruokamarkkinoihin, paikallisiin linnoihin, kartanoihin ja ökyhotelliin (jonka hintataso näin suomalaisesta vinkkelistä oli aika normi). Sen verran meillä oli tiukka aikataulu, ettei ehditty enää junalla takaisin kotiin joten lennettiin. Mutta älkää ikinä luottako, että Puolan paikallisjunat kulkee ajallaan vaikka kuinka sitä vakuuteltais. Myöhästyttiin Varsovaan menevästä junasta ja meillä meni aika tiukille ehtiä lennolle. Onneksi taas näiden paikallisten ansiosta meille hommattiin Varsovasta jo bussiliput kentälle etukäteen kun hermoiltiin junassa ehtimistämme ja tultiin jopa sairaana opastamaan oikeaan bussiin. Ei oltas ikinä ehditty lennolle yksin, oli niin muutamista minuuteista kiinni. Mutta uudestaan menisin koska vain!