Viikko köhitty, mutta ainakin melonit kasvaa.

(Keksinpä näppärän otsikon... )Ääni onneksi on pikku hiljaa palautunut ainakin suurin piirtein normaaliin. Köhinyt taas olen viikon ja se ei vaikuta yhtään ainakaan vähentyvän. Kävin eilen ostosteleen uuden yskänlääkkeenkin, kun ei tuo meidän lääkekaapissa maannut tuntunu auttavan mitään. Tämä viikko on kyllä töiden jälkeen menny aika pitkälle viltin alla sohvalla makoillessa. Sitä kun ei ole terve niin ei tuota työpäivän jälkeen ole energiaa enää tehdä oikein mitään. Jospa ensi viikko olisi jo parempi!

No koska en ole tehnyt mitään mulla on ollu aikaa tuijotella sitäkin enempi meidän viljeyksiä. Aloin jo huolestumaan chilien puolesta, kun meloni alkoi pukkaamaan muutaman päivän purkissa olon jälkeen ihan komian näköstä versoa, joita nyt on jo neljä. Chilissä taas ei tapahtunut yhtään mitään, ennen tätä aamua! Nyt chili purkkiinkin on ilmestynyt yksi pikkuinen. En siis epäonnistunut, ihan vielä! Odotan tosin senkin päivän vielä koittavan, luotto on korkealla näissä hommissa.

Mulla oli vakavasti suunnitelmissa viettää tää sunnuntai päivä ihan vaan sairautta parannellessa sohvalla, mutta kun tuolla on noin nätti ilma! Ja mun tekis mieli hakea pajunkissoja sisälle, ei kai pieni ulkoilu tautia pahenna? Oonhan mä viikon ollu töissäkin enkä ole vielä kuollut...