…ja iltapuku haaveista hääpukuihin

 Kaikenmaailman pukusivuja selaillessa vastaan käveli myös yksi hää-blogi, joka sai mut tunteen itseni aika huonoksi tulevaksi morsiameksi. Näillä tyypeillä oli siis häät kahden vuoden päästä ja niillä oli jo hääpaikka varattu ja ostettuna/suunniteltuna koristuksia sun muuta vaikka kuinka.

Lisäksi ihmiset on alkanu kyseleen missäs me mennään naimisiin? Täällä Oulussa vaiko kotipaikkakunnalla? Kyllä me siitä taidettiin kihlajaisten jälkeen pari lausetta vaihtaa, mutta se sitten unohtu… Sama huono-morsian tunne iski, kun kaveri joku aika taakse päin kysyi, että “jokos sä hääpukua oot suunnitellu?” NO EN KYLLÄ YHTÄÄN! Se on kuulemma ensimmäinen asia mistä alotettais… Joten nyt olen edes vähän suunnitellut, mutta senkin vahingossa.

Tosiaan tarkoituksenani ei ollut haaveilla hääpuvuista, mutta kun joka ikisellä sivulla joka myy/esittelee iltapukuja tunkee sinne myös hääpuvut, joten niitäkin tuli selailtua siinä ohi mennen. Aluksi vain selailin, mutta jossain kohti aloin napsimaan muutaman myös itselleni talteen tietokoneen muistiin. Ajatuksella tästähän on ehkä hyötyä sitten kun se hääpäivä alkaa lähestyyn.


Kuvat Stilissima ja Morsian2013.blogaaja.fi

Tykästyin ehkä hiukan tuollaisiin empire-tyyppisiin yläosiin joissa tulee vähän jotain koristusta tuohon rinnan alle. Olkaimet vai ilman ei ole ehkä kovin olennaista, ainakaan vielä.

En ole ihan varma haluanko edes valkoista hääpukua. Uhosin pitkään, että mikäli joku kaunis päivä eksyn naimisiin otan joko mustan tai kirkkaan punaisen hääpuvun ihan vaan järkyttääkseni. En ehkä kuitenkaan enää ole ihan niin radikaalin värin kannalla, mutta joku hento vaalea vihreä tai muu kevyt sävy vois olla ihan hauska. (Seuraavan kuvan olen napannut Ebaystä joten tarkemmin sen lähteestä ei ole aavistustakaan)



Tälläiset valuvat hyvin laskeutuvat, ei turhan tönköt mekot minua tuntuu vetävän puoleensa. Tässäkin on tuollainen vyötärökoristus vaikka se nyt onkin alempana mitä noissa ensimmäisissä kuvissa. Tuo helma vain on niin nätti. Ja turha tulla sanoon mulle, että tuo on leveä helmainen, koska sitä ajatusta kammoksun. Tää alkaa nimittäin oleen siinä hilkulla, mutta koska se on kaunis uskottelen itselleni sen olevan kapea.

Näin joskus jossain todella kauniin puvun jossa yläosa oli ehkä vähän noiden kahden yläkuvan sekoitus olkaimeton, suora ja siinä oli joku kuviointi systeemi. Alaosa oli kapea, mutta oikeen kevyitä liehuvia materiaaleja kerroksittain aika paljonkin, mutta enhän minä sitä kuvaa nyt löydä. Se kuvakin oli niin kaunis kun malli poseerasi jollain rantakivikolla tuulessa… Ehkä mulle onkin myyty vain mielikuva.

Mutta tuollaiset kevyet mekot on ehkä aika kesäisiä, kuitenkin kun meillä on lukkoon lyötyä lähinnä se vuosi, ei vielä voi ehkä laskea ihan edes niiden kesähäiden varaan. "Onneksi" siis satuin eksymään myös suomalaisen Morsiusgallerian sivuille jossa oli pellavahääpukuja! jotenkin nekin kiehtoi minua ihan hirveästi. Ihan eri tyylisiähän ne on materiaaliltaan mitä nämä muut mihin olen silmät iskenyt, mutta tosi ihania. Hiojen pituuttakin oli hiattomasta pitkään. Voisin ehkä kuvitella, mikäli häät osuu talviseen ajankohtaan suosivani pellavaa.




No mutta ainakin yksi asia on minulle aika selvä, huntua en halua. Ne on jo niin tympeitä kiinnittää, etten halua kampaajalleni sitä ongelmaa :D ...ja muutenkin!

Iltapuku haaveita

Olen tässä pääkivun minua vaivatessa toista päivää käyttänyt aikani “tehokkaasti” surffaten ympäri nettiä.  Tarkoitus oli alunperin tosiaan vain tutkia millaisia iltapukuja olisi saatavilla ja millainen minun silmääni sattuisi miellyttämään. Hintoja en katsellut ollenkaan! Tai no sen verran, että yhteenkään näistä ei olisi varaa. Mutta on kiva haaveilla! Olen ehkä aikaisessa asian kans kerta ne juhlat on vasta ens keväänä, mutta ajatustahan tässä vielä haetaankin…


Oikean puoleiset kuvat Stilissima ja vasen Juhlapuku Bella.

Eli tuollaisiin valuviin kapeisiin pukuihin minulla silmät tykästyi. Väri ei miellytä silmää kuin tuossa mustassa (tai no punainen on jees, mutta ajattelin etten tahdo toista hienoa pukua punaisena). Mustaa vastaan puhuu taas jotenkin se, että vaikka se on monikäyttöinen ja muuten väreistä minulle mieluisin, en ehkä haluaisi tuon tyyppisiin juhliin kuitenkaan ihan niin synkkää väriä. En tosin niin vaaleaakaan mitä tuo sininen. Huomasin ihastelevani aikalailla vähän sinertävänvihreitä tummia värejä, joista en kyllä edes tiedä sopivatko minulle. En ole koskaan ennen ajatellut ylipäätään muuta siniseen menevää käyttäväni kuin farkkua…


Kuvat Stilissima, Fleur D’Orange ja Juhlapuku Bella

Vasemman reunimmainen on väriltään lähimpänä sitä tämän hetkistä rakkautta. Tämä oikeassa reunassa oleva mekko taas ei ole todellakaan tässä värin takia, se on tarkoitukseen liian vaalea. Olenko ainut jolla on päähän pinttymä, että iltapuku on tumma?!? Mekko on mukana vain koska pidin sen hauskasta mallista, tuollaisesta kevyestä, keijukaismaisuudesta. En tosin tiedä sopiiko edestä tuollainen lyhkäinen helma taas iltapuku juhliin?
Nyt kun katson tätä kuva saalista mitä olen saanut kasaan huomaan hakevani ainakin selkeää pesäeroa edellisiin juhliin missä on tälläistä hienompaa pukua tarvinnut käyttää. Ja ehkä muutenkin vähän monikäyttöisempää pukua. Tuntuu jotenkin vain, että tuosta edellisestä on kasvettu jo ulos, (enkä puhu kokoni puolesta, päälle se tokikin menee!) se ei ole minun näköiseni enää. Tahdon riittävän simppelin pienellä jujulla.

 Pistänpä loppuun vielä kuvan siitä minun edellisestä RUKin kurssijuhla puvusta. Kuva on erittäin hyvälaatuinen! Skannattu kertakäyttökameralla otetusta kuvasta ja ympärillä ahdas hotellihuone. Reissu oli kyllä mitä ihanin! Johan tuostakin on aikaa ihan tosi kauan!

Broileripata ja coucous

Tuossa jokunen päivä takaperin alkoi tekemään mieli jotain lämpöstä syksy ruokaa ja padat on sitä ehkä parhaimmillaan! Samalla saa tehtyä reilun annoksen josta riittää syödä pariinkin kertaan! Ja tämä pata on kuitenkin tuon broilerin ansiosta pataruokien nopsimmasta päästä. Alkuperäinen resepti löytyy Parasta kotiruokaa ja makuja maailmalta-kirjasta...

Resepti kuuluu siis näin:

800g broilerin koipi-reisipaloja, itse käytin ihan vaan koipia

1 sipuli hienonnettuna

2 valkosipulinkynttä hienonnettuna

2 rkl öljyä

Ruskistetaan lihat pannulla ja perään nakataan kuullotettavaksi sipulit. Siirretään koko satsi isoon kattilaan ja sekaan näiden lisäksi...

2 rkl tomaattisosetta (taisin laittaa ehkä tripla annoksen)

6dl vettä + fon du chef kanaliemi hyytelö-jutska

Keitellään kymmenisen minuuttia. Ja laitetaan vihannekset, elikkä

150g kuutioitua lanttua

4 porkkanaa, viipaleina

200g kuutioitua kesäkurpitsaa

200g säilöttyjä kikherneitä

2dl tomaattimurskaa

suolaa

mustapippuria

4tl sambal oelek- tahnaa (kannattaa maistella)

Keitellään vielä puolisen tuntia. Ihan lopuksi couscous pakkauksen ohjeen mukaan ja sekaan paljon oikeaa voita! Niin se on paras! Sitten vaan tarjoillaan...

Lämpimänä pysymis väline

...eli selkeämmin sanottuna takki ja tarkemmin untuva sellainen. Tämän siis nappasin myös mukaan viime viikon shoppailukierrokselta.

 

Koko viime talven villakangastakissa pyörällä polkemisen jälkeen aloin jotenkin kaipaamaan jotain parempaa talvitakkia, ainakin noille työmatkoille. Ongelma vaan on tahtonu olla siinä, että löytyis oikeasti lämpimän olonen ja samalla fiksun näkösen takki. Ja nyt se sitten käveli vastaan. Olen aina kammonnut niitä michelin-ukko untuvatakkeja, mutta tämä Onlysta löytynyt vaate ei minun ihastuksekseni näytä yhtään perus untuvatakilta vaan ihan siedettävältä talvitakilta. En ole koskaan ennen ollut myöskään mikään karvareuhkafani mutta tässä tuo karvareunus hupussa on oikeestaan ihan jees! Ja lähtee se irti jos mulle sattuu iskeen ahdistus. Ja tuo takin pinta materiaali pitäs myös pitää sadetta aika hyvin joten lumi- ja räntäsadekaan ei tänä talvena hidasta pyörällä ajoa (tai ei ainakaan estä sitä!). 

Eipä muuta kuin niitä 30 asteen pakkasia odottelemaan!

Menestys!

Kuvailisin melkein nuin huimalla sanalla tätä aamupäiväistä shoppailu reissua! Keli nyt oli menestyksestä kaukana. Vettä tihuuttaa koko ajan ja on erittäin syksyistä, mutta enhän minä säästä lähtenytkään
nauttimaan vaan ostostelemaan. Ja kotiin kantamisiakin löysin, en kyllä ihan kaikkea mitä etsin, mutta edes jotain! Ja jäin myös vähän miettimään yhtä ihanaa mekkoa... Pitää pähkäillä haluanko sovittaa edes sitä eli käytänkö sellaista mekkoa arkena. Nimittäin jos sellainen mekko on hyvä päällä ostan sen, käytin sitä tai en.

Kiersin tosiaan kaikki pikku putiikitkin jotka yleensä on aina kiinni ja löysin niistä kivoja juttuja mukaan ja mietintään. Yhden ihanuuden löysin Non Boutiquesta jossa pitäisi käydä niin paljon useammin, mitä saan itseni sinne raahatuksi. Aina nimittäin löytyy jotain ihanaa pientä! Monesti jopa isoakin, kun vaan olis budjetti kohdillaan. Mutta siis, nyt silmiini osui tälläinen...

Soma Collectionin ihana heijastinnauhasta tehty rusetti! Ajattelin heti, että tämähän käy niin rintakorusta kuin takissa tai pipossa pimeään aikaan heijastimena. Tosin myyjä kyllä minua valisti, ettei tuo koru ole tyyppihyväksytty heijastin, mutta varmasti parempi kuin ei mitään! Tai ainakin kaunis lisä sen tavallisen heijastimen kaveriksi.

"Kesän" ensimmäinen mökkireissu

Siis kyllä! En ole ehtinyt koko kesänä mökille ja nyt sitten viikonloppuna kävin pyörähtämässä siellä sen verran, että kävin saunomassa ja popsimassa muutaman puolukan! Jokeen ei enää uskaltanut uimaan. Ihan mukava kuitenkin pyörähtää ennen talven tuloa, kun sitten se on taas saavuttamattomissa. Siskon kans saunottiin ja kummitytön kans tutkittiin puolukoita. Ja yritin pitää sen erossa "tomaatin näköisistä marjoista".

Mökin "antiikkiseinä", papan keräämää tavaraa

Sisko saunaveden haussa.

Kummitytön taidonnäyte valokuvauksesta... Ja epämääränen irsvistys. :)

 

Huomenna olis vapaan kunniaksi lähtä kerranki ihan suunnitellusti ja organisoidusti (?) shoppaileen. Olis nimittäin tarvetta kaiken näköselle tavaralla jota pitäs jostain haalia. Ja kaikki kivat paikat tahtoo olla iltasin monesti jo kiinni  kun pääsen töistä, mutta huomenna on koko päivä aikaa! ...enkä varmaan löydä mitään jos vartavasten  etsin, kuten yleensä!

Stand up-ilta ja ohi menneet miljoonat

No lottovoittohan meni sitten ihan väärään osoitteeseen mun parhaalla 2 oikein ja lisänumero ei päässy oikein rikastuun. Mutta eläähän sitä tällä nykyiselläkin palkalla kun oikeen kituuttaa. :D

Kuva peräisin Facebookin Kolme iloista lusmua - sivulta.

Käytiin lauantaina katsomassa täältä Oulusta startin saanut stand up-kiertueen ensi-ilta esitys, eli tuo Kolme iloista lusmua. Suosittelen muuten kaikille, jotka sattuu näillä kiertueen tulevilla eteläisillä paikkakunnilla asustamaan! Mika Eirtovaara oli mulle ihan uus tuttavuus, mutta tykkäsin kyllä. Hauska mies! Välillä vaikutti niinku ois lentoon lähdössä, mutta mikäs siinä! Jaakko Saariluoma nyt on ihan hauska ihan useimmiten niin kuin nytkin, ihan tasaisen hauska esitys. Andre Wickström taas yllätti minut oikeen iloisesti, en nimittäin ole siitä niin erityisemmin tv-sarjansa perusteella välittänyt. Mutta nyt nauroin penkissä kiemurrellen vedet silmissä kun herra esitti peuraa lavalla ja jutusteli ruotsalaisista. Tykästyin kyllä siis kerta heitolla!