Helmikuu tiivistettynä

Huomaan helmikuun vaan hävinneen jonnekin. Mitä ihmettä mä oon tehny koko kuukauden? Tuntuu taas, että se vain katosi. Tietokoneen avauskin on ollut ylitsepääsemättömän hankala toimenpide.

Nyt, kun selaan kameran muistikorttia näyttää lähinnä siltä, että oon tainnut syödä: laskiaispullia, sushia, taginea, testattiin pulled porkin tekoa. Samalla huomaan, että meillä on karannut vähän käsistä... Nimittäin ulkona syöminen: ollaan syöty tässä kuussa joka viikko useita kertoja ulkona, Kauppurista Istanbuliin on koluttu aika laajassa skaalassa läpi Oulun ravintola tarjonta. Päätettiinkin, että ensi viikosta eteenpäin me suunnitellaan koko viikon ruokalista valmiiksi. Ostetaan ainekset kaappiin niin on ihan pakko syödä kotona, houkutus lähteä mutustaan jotain hyvää ravintolaan ei kasva töiden jälkeen nälkäisenä liian suureksi.

On siis selvää, että helmikuussa söin, liikaa. Mutta mihin se muu aika katos? Taisin jopa oikeasti tehdä jotain... Kerrankin! Töissä oli tosi monta koulutusta ja lisäksi wanhojenkampausten vääntäminen, joten pitkiä päiviä kertyi useampi. Kyllä huomisen jälkeen alkava kolmen päivän vapaa on enemmän, kuin tervetullut! Töiden lisäksi meillä oli työpaikan virkistys ilta, käytiin SYÖMÄSSÄ, keilaamassa ja bilettämässä (tutustuin ite Gloriaan ihan ensimmäistä kertaa). Leffoja käytiin Antin kans kattoon useampi (ja herkkujahan kului niidenkin yhteydessä). Django Unchained ja Hannu ja Kerttu:Noitajahti tuli ainakin katseltua.

Kaikista eniten yllätyin löytämällä itseni olutkurssilta (kyllä minä, joka inhoan olutta). Olutkurssille päädyin vähän niin kuin vahingossa. PAMin Oulun aluenuoret järjesti kyseisen kurssin ja ilmeisesti osanottajia ei ollut ilmoittautunut riittävästi. Siskooni (joka on ollut aiemminkin PAMin nuorten toiminnassa mukana ja joka ei myöskään juo olutta) oli otettu yhteyttä, että lähtisi kurssille (ihan vaan vaikka syömään). Sisko pisti sitten viestiä, että lähetäänkö ja ajateltiin olla huimia ja lähtä ilmaseksi syömään ja irvisteleen itse illan aiheelle. No oluethan maistui tunnetusti oluilta... joten irvistelimme suurimmalle osalle maistelemistamme oluista. Kahdeksasta kolme meni enemmän tai vähemmän helposti kuitenkin ihan kurkusta alas (saavutus!). Ja löytyipä niiden kolmen joukosta jopa yksi jota saattaa joskus ihan oikeasti juoda: Kriek! <3 Toripolliisin ruoka kurssilla oli hyvää! Kuvia en ottanut, koska ajattelin, että muut tunsi toisensa muutenkin ennestään ja sitten minä ihan outona tyyppinä olisin vaikuttanut vielä hiukka erikoisemmalta jos olisin räiskinyt koko ajan kaikesta kuvia. Mutta olutkurssi oli ihan hauska kokemus!