sunnuntai 10. marraskuuta 2013

Voi pään räjähdys!

Toissa viikonloppuna vihdoin ja viimein sain aluilleni nettilukiossa pitkään suunnitteilla olleen kemian opiskeluni. Alkuun iski kieltämättä myös pieni hirvitys tajuanko näistä eää yhtään mitään? Olenkohan astunut pikkasen liian suuriin saappaisiin, mutta toivotaan parasta. Tiedän, että olisi varmasti helpompiakin tapoja alkaa yli kymmenen vuoden tauon jälkeen pänttäämään kemiaa, kuin yksin tietokoneen näytöltä. Valitettavasti vaan yksikään iltalukio jossa olisi ollut ihan live-tunteja ei tarjoa tunteja niin myöhään, että omilta työajoiltani pääsisin paikalle,. Joten tämä on kai ainut vaihtoehto.

Nyt sattui vielä sopivasti oma viikonloppu  vapaa ja Anttikin on ollut töissä, joten olen saanut pyhittää kaksi päivää ihan puhtaasti kemian oppimiseen. Eilen lueskelin ja koitin sisäistää asioita kuusi tuntia ja tämä aamupäivä meni laskiessa. Se on vain jännä, miten osa asioista on ihan täysin kirkkaita yhdellä kerralla, moolimassojen laskeminen on ihan niin kuin sitä olisi tehnyt aina, mutta kaasujen tiheydet eri paineissa ja lämpötiloissa ei tahdo mennä tajuntaan millään. Tulevat viikot mahtaa siis mennä aika lahjakkaasti kemian parissa.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti