Olin alku viikosta piitkästä aikaa kyläilemässä eräällä sukulaisellani ja sain eteeni ystäväkirjan. Siellä oli kohta "hassuinta mitä olen tehnyt", yritin epätoivoisesti miettiä, mitähän siihen voisin kirjoittaa, lopulta ainut mitä keksin oli nukkunut laavussa yli 20 asteen pakkasessa. Epäilen kuinka hassua toimintaa se elämäni aikana on ollut, mutta en keksinyt siihen hätään muutakaan. Tänään olisin voinut kirjottaa: pessyt hammastahnalla hiukseni (kuinka "hassua" nyt sitten sekään).
Normi ihmisellä niin typerä idea ei varmaan kävisi mielessäkään, vielä vähempi parturi-kampaajalla. Mutta minä olenkin minä, ja ehdin jopa miettiä toimintaani muutaman viikon. Sain (ehkä?) joulukuun Livboxissa Pepsodent White Now-tahnan (semmonen tosi sininen hammastahna, joka sotkee koko lavuaarin ja lupaa valkaista hampaita). Oon miettinyt pääni puhki että mihin sen teho muka perustuu ja päädyin siihen, että systeemi täytyy olla vähän sama kuin keltasen taitto hopeashampoolla hiuksesta. Mutta ainakin minun ajatusmaailmassa hammas ei ole läheskään yhtä huokoinen mitä hius. Jos hammastahnan sininen pigmentti pystyy tarttumaan hampaaseen, sen pitää olla tosi tehokas hiuksessa. (Joko super pigmenttinen, tai siinä on joku juttu jonka avulla se tarttuu tehokkaammin?!)
Yksi ilta itekseni sitten ajattelin, että kohta tuo tahna loppuu. Se on nyt tai ei koskaan ja lämäsin hammastahnan päähän (kyllä)! Jätin tahnan vaikutteleen ehkä viideksi minuutiksi eli niin kauaksi aikaa mitä sitä kesti pitää päänahassa (piparminttu tai muu vastaava nimittäin hiukan viilenteli päätä). Huuhtasin tahnan pois ja totesin, että aikalailla samanlainen tulos, ku jollain hopeashampoolla. Kevyttä lämpösyyden taittoa (ja aika rapsakka pesu). Tulos pohdintoihini oli siis, että en usko, kyseisen pigmenttisen tahnan tekevän hampaille mitään, ei voi jaksaa tarttua kovaan hampaaseen jos hiuksiinkin tulos oli noin mieto! Mutta tulipahan testattua, ja ainaki päänahassa alkoi kiertämään veri.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti