keskiviikko 1. maaliskuuta 2017

Olen minä täällä yhä.

Ainakin näin puolen vuoden välein! Onko kukaan muu?

Meidän työharjoittelut oikeasti verottaa ihan hirmuisesti energiaa, kun kulkeminen syö aina sen reippaat 3 tuntia päivässä, pimeän aikaan ja aamuherätykset on joskus puoli viiden aikoihin. Ja kun se työharjoittelu tarkoittaa jatkuvaa oppimista ja jatkuva oppiminen taas syö myös sitä energiaa. Mutta nyt ollaan kotosalla opiskelemassa taas toukokuuhun. Sitten alkaakin taas kesätyöt ja se sama kulkemisruljanssi. Mutta jaksaa edes keskittyä hiukan muihinkin juttuihin välillä...

Taisin viimeksi mainita, että asuntokin tuli salakavalasti ostettua: puolivuottahan tässä on aikalailla nyt asusteltu ja huomaa kyllä, että puolet siitä ajasta olen asunut muualla ja toisen puolen käynyt kotona vain nukkumassa. Viimeinenkin pahvilaatikko on kyllä viimein saatu tyhjennettyä olkkarin nurkasta, mutta muuten homma on vielä hiukan levällään. Ikkunaan tarvis verhot tai edes ne ripustimet ja eteiseen lampun, ettei tarvis aina pukea pimeässä. Muutenkin kaikkea suunnitelmia on kovastikin asunnon laiton kanssa. Voipi olla, että asuntojuttuihin ja sisutuspähkäilyihin siis palataan täälläkin, koska ne nyt on aikalailla mielessä, kun täällä kotona tulee oikeasti vietettyä aikaakin.



Muuten kuulumiset ovatkin aika olemattomat. Välillä on koitettu ottaa muutama irtiotto arjesta ja käydä viikonloppuna jossain, ja onkin tullut testattua niin lumihangessa pyörimiset saunasta, avanto, lumikenkäily ja erämökki talvella. Epäilen kyllä, että olen ainoa suomalainen jolle lumihanki oli uusi kokemus, näin 31-vuoden kypsässä iässä?




Ei kommentteja:

Lähetä kommentti